Laskentaa

Kävimme vähän montuilla juoksemassa koirien kanssa, Anin ja Netan lisäksi mukana oli äidin kaverin tyttären koira Nuhis (olipas taas vaikeasti selitetty). Ajattelimme sitten kellottaa uudestaan Netan 100 metrin spurtti :) Tällä kertaa me saimme ajaksi 11 sekunttia ja sitten vähän laskeskelimme Netan keskinopeutta se oli humat 54km/h. Vau!! Siis melkein 10km parani nopeus, on se aikamoinen saavutus :) Mutta sehän on aina tiedetty, että mein tyttö on selvä sprintteri.
Ettei Netan suvussa esiintyisi vinttikoiraa? Pitääpä tiedustella Netan kasvattajalta Saaralta :) Ei vaan, hienon tytön Saara on kasvattanut, saa olla oikein ylpeä kasvatti tyttärestään :)

Kuvasatoa

Tässä hieman kuvasatoa tästä päivästä. Netasta sain harmillisesti vain yhden ihan OK:sti onnistuneen kiihdytyskuvan. Laitoin tähän mukaan vielä pari näyttävää vinttikoira kuvaa.

Kyllä niillä vinttikoirilla on ainakin vauhtia. Yksi uros vinttikoira juoksi 100 metriä, 66km/h ja kellotti huimat 6 sekunttia! Oli päivän nopein ja ehdottomasti paras. Voin sanoa, että se oikein salpasi hengen. Sellaista vauhtia pääsee todella harvoin näkemään. Ikävä kyllä, kyseisestä uroksesta en saanut yhtäkään kuvaa :(
Juttelimme koiran omistajan kanssa, joka kertoi että uros juoksee ihan virallisissa kisoissa kilpaa. On kuulemma voittanut suurimman osan lähdöistään, joita se on juossut huimat 53! Wow, ei voi muuta sanoa. Upeita eläimiä!

Mukavan syksyisiä ja kellertäviä kuvia :) Ania ei kuvissa esiinny, koska neiti oli äitini luona tämän päivän ja Netta matkasi mun ja Teron kanssa isälle kiihdytyskisojen jälkeen. Niin olihan äiti mukanamme kisoissa, mutta lähti kotiinsa heti niiden jälkeen, pitämään rakkaalle Anilleni seuraa :)

Kiihdytyskisat

Tämän päiväiset kiihdytyskisat ovat nyt sitten ohi. Hyvin meni! Netta sijoittui omassa luokassaan kuudenneksi, 100 metrin spurtissa vauhtia oli huimat 44km/h, aika taisi olla jokunen 13 sekunttia. Olisihan tuo Netta päässyt vieläkin lujempaa, mutta radan vieressä kököttävä audi oli mielenkiintoisempi ja eiköhän Netuska sitä mennyt sitten tutkimaan :DD

Katsotaan jos Harjavallassa järjestettäisiin makkaramaastot, johon siis saa osallistua kaikenrotuiset ja kokoiset koirat. Kyseessä on maastorata, jossa koirat myös juoksevat aikaa :) Haluan ehdottomasti viedä Netan vielä uudestaan noihin kisoihin. Tyttö kun rakastaa juoksemista ihan yli kaiken!

Ilalla yritän laitella kuvia tänne blogiin niin kisoista, kuin vähän syksyisiä kuvia Netuskasta isän pihalla :)

We are here!

Käytiin tänään tyttöjen kanssa tapiksella revittelemässä, tai siis tytöt revittelivät kahdestaan, minä istua tönötin nurmikolla ja kuvasin. Tytöt olivat kohtalaisen hyvin kuulolla, mitä nyt välillä korvat olivat siellä off-asennossa, mutta olen kuitenkin tyytyväinen. Paremmin ne nyt kuuntelevat kuin jokin aika sitten.

Harmittavaa on kuitenkin vielä se, että Ani on kauhean agressiiviinen toisia koiria kohtaan. Lenkillä jos tulee koira vastaan, Ani pysyy tuossa vierellä ja tanssii paikallaan. Ja sitten kun koira on meidän kohdalla, Ani hyökkää sitä kohti. Mitä helkkaria?

Ollaan yritetty nameilla ja kaikella, mutta ei. Sitten kun se on saanut ensin haistella ja näykkäistä toista koiraa naamaan, se rauhoittuu. Öööh?

Netta pitää kummallista ulinaa, muttei kuitenkaa enää revi toisia koiria kohti. Ja sitten kun se saa haistella toista koiraa, kaikki on OK, mutta jos toinen koira erehtyy Netan pepun puolelle, niin neiti käy kiinni. Se on hieno neiti, eikä siedä peräpää juttuja :D

Tänään mennään myös vähän Pirkkalaan puuhailemaan, muutto olisi sitten toivon mukaan ja myös todennäköisesti jo ensi kuussa. Voi että kun odotan innolla! Pääsee pois täältä kerrostalo rämästä, omaan taloon ja pihaan<3 Tytötkin ovat aivan takuu varmasti tyytyväisiä kun pääsevät sinne asumaan, saa olla ulkona sitten niiin paljon kuin vain jaksaa. Toki käymme edelleen hihnalenkeillä, sen takia, ettei piha ole sitten mikään räävä kakkojen ja muiden vuoksi, sekä että tytöt osaavat käyttäytyä hihnassa. Suunnitelmia on paljon ja parhaani mukaan yritän ne toteuttaa :)

Sunnuntaina olisi Porissa "koirien kiihdytyskisat", olemme äidin kanssa ajatelleet viedä Netan sinne juoksemaan vieheen perässä. Siellä on kerran sellainen luokka mihin voi osallistua ei vinttikoirat. Netta kun muutenkin rakastaa tuota juoksemista, niin pääsisi siellä sitten näyttämään vauhtinsa kaikille :DD

Tässä myös tämän päivän painikuvia...

Ja lopuksi pieni poseeraus, sekä taivaalla liitelevän lentokoneen katsaus :D

Juuu tiedetään, on vähän päivitys taas jäänyt, mutta ei sillee ole ollut mitään kirjoitettavaa, ainakaan mitään sellaista kovinkaan kiinnostavaa. No koska mulla olisi täällä jotain kiinnostavaa kirjoitettu? :D

Nirso Ani

Hohhoijaa, taas aamusti Ani kävi vain nuuhkaisemassa ruokakippoaan ja kipitti takaisin nukkumaan, kun Netta puolestaan jäi tyytyväisenä syömään aamupalaansa. Sama toistuu illalla, Ani saattaa ottaa kaksi nappulaa ja hiipiä takaisin rakkaaseen petiinsä nukkumaan.

Mä en tiedä miten saisin sen syömään. Olen kokeillut eri ruokamerkkejä; Pedigree, Friskies, Royal Cani, Hau Hau ja One. Mutta ei, Anille ei kelpaa. Netta puolestaan syö sitä nappula lajia mitä on tarjolla.
Toisinaan vähän hemmottelen tyttöjä ja annan niille koiranmakkaraa, Ani kyllä syö sitä vähän paremmin.

Kävin Mustissa ja Mirrissä kysymässä tähän neuvoa, niin myyjä epäili Anin olevan tyypillisen nirso pinseri. Hän antoi meille mukaan näyte pakkauksia, jotka on tarkoitettu nirsoille ja huonosti syöville koirille. Arvatkaapa kaksi kertaa miten kävi kun annoin Anille niitä?
Ei auttanut. Olen sitä yrittänyt tyrkyttää jo pari päivää, mutta ei mitään toivoa. Netta kyllä sitkeästi yrittää hotkaista ne kitaansa :D

Mitä pitäisi tehdä?
Alkavat keinot loppua! Ei Ani laihdu, ihan sopusuhtainen neiti on, mutta en sitten tiedä. Saavathan neidit joskus meidän ruokia syötäväkseen, jos se sitten vaikuttaa Anin ruokahaluun?
Joskus on olemme olleet vaikka koko päivän pirkkalassa, jossa tytöt ovat saaneet ulkoilla koko sen ajan, niin silloin Ani syö, mutta hyyyyyvin vähän :S

Kyllä se sitten syö jos vaikka sekoitan nappulat viiliin, usein siinä käy myös niin että Ani sylkee nappulat suustaan :DD Nirso on tuo meidän neiti tosiaan!

Säntäilyä

Käytiin eilen illalla tyttöjen kanssa montuilla hieman juoksemassa, saivat purattua tuota ylimääräistä energiaa. Voi että mitä säntäilyä, hiekka vaan pöllysi kun tyttöset painoivat tallat pohjaan. Sellasta vauhtia painettiin, että ihmettelin miten ne pysyivät pystyssä. Siellä oli kuoppia ja hiekka esteitä, mutta eivät ne vauhdin hurmaa haitanneet yhtään. Yritin epätoivoisesti saada kuvattua, muttei toivoakaan että olisivat olleet julkaisu kelpoisia. Kaikki säntäily kuvat aivan sumeita! Himskatti!

Loppuksi Tero sitten heitteli keppiä tytöille, Netta sitä enimmäkseen nouti. Mutta Ani meni perässä ja jatkoi matkaansa kepin ohi :D

Tässä jotain kuvatuksia montulta...

Ani ylväänä ja nättinä<3

Mä en ymmärrä mistä Netta repii nämä Hopeanuoli juoksutyylit :DD

Ei neiti ole tainnut kyseistä piirrettyä nähdä, tai jos ei salaa  ole katsonut...

Uutta ulkoasua muiden päivitysten kera...

Päätin taas vaihtaa ulkoasun, viimekertainen oli ehkä hieman liian "tumma" makuuni. Joten vielä kun eletään kesäisiä tunnelmia päätin ottaa tälläisen pirteän punertavan koristamaan tyttöjen blogia :)

Oon oikein urakalla siivonnut kämppäämme, muutto alkaa lähestyä kovaa vauhtia, joten olen pakannut jo  turhempia tavaroita ja heittänyt menemään mitä emme todellakaan enää tarvitse.
Viskasin väliaikaisesti tyttöjen pedit tuonne parvekkeelle, kun luutasin lattioita. Ne ovat sattumoisin hieman tiellä, tytöt tietenkin katsoivat petejään ihmeissään kun ne tuolla parvekkeella lojusivat. Mutta kömpivät tyytyväisenä sinne nukkumaan auringon paisteen kera.

Sain vihdoinkin aikaiseksi mennä kuvaamaan tyttöjen suloista unta ja tässä kuva satomme :)

Suloisuudet mulkoilivat mua pahasti :DD

Kelit ovat meitä ihan mukavasti vielä suosineet. Ukkosmyrskyjä on ollut, mutta eihän nuo neitoset niitä pelkää. Ihan normaalisti tulevat parvekkeelle hengaamaan ja nukkuvat kauneusuniaan vailla pelkoa. Rohkeita ovat rakkaani<3

Viikonloppuna kävimme Teron kanssa tuolla keskustassa kävelemässä koirien kanssa, samalla vein postiin parisen kirjettä. Ensin joku vanhempi rouva kehui tyttöjä oikein kauniiksi, sanoi ettei noin elegantteja koiria tule usein vastaan. Kiitin kohteliaasti hymyillen.

Sen jälkeen tällainen, ei kovinkaan vanha, muttei mikään parikymppinenkään mies puolinen henkilö sanoi näin: "On teillä upeita koiria"

Siihen sitten naurahdin tyyliin "Ovathan ne upeita", tähän mies sitten vastasi "Olin ihan tosissasi, ne ovat upeita"

Olin hieman hämmästänyt, yleensä kukaan ei puhu meille mitään kun kävelemme koirien kanssa. Useimmat vain hymyilevät ja mutisevat tyyliin; söpöjä.

Rehellisesti sanottuna tuli hyvä mieli, tytöt ovat upeita ja fiksuja, mitä en sitten taas uskoisi että olen ne itse tuollaisiksi saanut. Toki ne vielä hieman murahtelevat vastaantuleville koirille, mutta se pahin hyökiminen on saatu kuriin. Luojan Kiitos! Tai eivät ne mun tai Teron kanssa räyhää, mutta äiti sanoo usein lenkin jälkeen; "Taas ne rehosivat jokaiselle vastaan tulevalla koiralle, mä en ymmärrä!"

Olen sitä ihmetellyt, miksi äidin kanssa ne vielä räyhäävät ja esittävät hurjia tappajia. Mutta meidän kanssa ne vaan murahtelevat ja tuhahtelevat suureen ääneen, mutteivät hyöi enää päin. Ken tietää, mitä tytttöjen päässä liikkuu :D Muuten ne ovat todella fiksuja neitoja..

Ammatit tytöille

Oon tässä jo pitkän aikaa seuraillu noiden kahden touhuja, varsinkin silloin kun ne leikkivät leluillaan. Olen siinä samalla kattonut mihin ammattiin kumpikin soveltuisivat ja löysin tytöille oikein sopivat :D (tämä tuli mieleen siitä kun itse olen ajatellut toista ammattia lähteä lukemaan)

Netasta tulisi ihan selvästi kirurgi. Se suolistelee pehmoleluja työkseen, repii pehmeistä vinkuleiluista sen vikisevän hököttimen pois ja kumileillu käy aivan samoin. Sitten kun Netta on repinyt kaikki sisusvanut pois se jättää lelun oman onnensa nojaan ja siirtyy seuraavaan operoitavaan :D

Ani puolestaan on ilmiselvä parturi. Se ei pahemmin noihin kumisiin leluihin koske. Mutta pehmoleluilta, joilla vähäänkään on jotain pidempää karvaa, se kynii ne hampaillaan ihan lyhyiksi :D

Hellettä, huh huh

Kyllä näistä helteistä ollaan saatu nauttia jo ihan tarpeeksi, hieman vettä tai jotain välillä KIITOS! Olo on ihan järkyttävä, ei tiedä miten olisi tai mitä tekisi. Uimassakaan ei jaksa olla koko aikaa.. Okei, vali vali. Ei saisi valittaa nyt kun on lämmin, mutta pakko, ei vaan jaksa.

Olemme käyneet tyttöjen kanssa Yyterin koirarannalla, Kokemäen Palojärvellä tai tässä Harjavallan syrjärannoilla uimassa. Nettakin ui sitten ihan virallisesti, tulee jopa perään jos lähden uimaan. Söpöä<3

Olimme Annan, Remun ja Netan kanssa edellispäivänä uimassa (Ani oli Teron mukana Pirkkalassa), sinne tuli sellainen vanhempi mies, jolla oli noutaja tyyppinen koira mukana. Tämä kyseli Remusta kaikenlaista, koska poika oli todella komea hänen mielestään. En väitä vastaankaan :) Sitten mies kääntyi puoleeni ja keskustelu eteni näin;
       Mies: "Onko se tyttö?"
       Minä: "Juu on."
Mies toi oman koiransa Netan lähelle, jotta ne saivat nuuhkutella toisiaan. Ja Netuska käyttäytyi mallikelpoisesti<3
       Mies: "Onko se dobermannin pentu?"
       Minä: *naurahdan ja pudistelen päätäni, mutta en kerkeä
                  sanomaan enempää*
       Mies: "Mitä rotuja siinä sitten on?"
       Minä: "Tää on puhdasrotuinen pinseri."
       Mies: "Varmaan todella harvinainen, koska en ole kuullut."
       Minä: "Nooh ei se nyt sillee ole, täällä päin ei niitä kauheasti
                   vain ole."
Tähän mies vain nyökkää ja jatkaa koiralleen kepin heittoa :D

Kyllä tämä ilma on koirillekkin aika tuskainen, kämpässä on yhtä kuuma kuin saunassa :D Ja ulkona ei sen viileämpää ole... Plääh...
Tytöt vain makoilevat homeisesti pitkin lattioita, eivät ole ihan niin virkeitä kuin yleensä, mutta kyllä sitä energiaa löytyy silti.

Tässä Netan tyylinäyte nukkumisesta :D

Näin se nukkuu välillä, kun on kuuma :D

Söpö tyttö Netuska<3

Porin näyttelyt

Tänään olimme sitten tyttöjen kanssa Porin näyttelyissä. Äiti esitteli Anin ja ystäväni Reija esitteli Netan :)
Anilla meni ensikertalaiseksi tooodella hyvin, eikä voi moittia äidinkään menoa :D

Tytöt kilpailivat toisiaan vastaan AVO luokassa, siinä ei muita pinseri narttuja ollut tällä kertaa. Mitä vähän ihmettelimme, Harjavallassa silloin oli eniten narttuja samaisessa luokassa. Mutta ei sillä oikeastaan ollut väliä :)

Tuomarina oli Ruotsalainen Per Svarstad.

Ani sai tälläisen arvostelun (toivottavasti ei ole kovinkaan paljoa virheitä, ei noista käsialoista saa selvää!)

AVO EH/2

"Bra storlek. Elegant feminint huvud tillväcklig hals, bra rygg. Bra bröstdjup. Bra kropp. Eleganta ben, vet flata tassar. Bra unklar fram, skulle önske bättre. Knävinkel går bra fram, pendlar vak. Bra färg."

Ani  on silmät selällään :DD

Netan arvostelu (toivottavasti ei ole kovinkaan paljoa virheitä, ei noista käsialoista saa vieläkään selvää!)

 AVO ERI/1 VARA CACIB (Paras narttu: 4)

"Bra storlek. Mkt god typ. Feminint huvud. Mörke ögon. Bra hals o rygg. Mög över länden. Bra bnistjup. Bra kropp parallella mörelser men ugt kort steg bak. Bra päls o färg."

Ei helkkari, ihan päin *PIIP*  kirjoitettu tuo arvostelu, käsiala on NIIIN lennokasta, että en saa mitään selvää, tuosta välistä muuttuu yksi sana, koska en saa siitä mitään selvää!

Näyttelyiden jälkeen otimme suunnaksemme Yyterin koirarannan, se oli koirille palkkio hyvästä (ja erittäin kuumasta) päivästä. Pääsevät vähän vilvoittelemaan meriveteen ja tutkailemaan vähän lisää koiria :)

Netta siellä sitten UI, siiis UI UI, ei pulikoinut. Tämä on harvinaista!

["Opetimme" tytön eilen uimaan kun kävimme pulikoimassa, niin sen jälkeen se ei muuta tehnytkään kun UI!]

Joten tänään se lähti äidin perään uimaan :D Ani vinkui hihnan päässä, mutta suostui lopulta pulahtamaan veteen, kun äiti maanitteli vähän matkan päässä.

Hauskaa oli! Netta pääsi jopa kirmailemaan yhden sekarotuisen Lyylin kanssa, kyllä vauhtia ja vaarallisia tilanteita siinä piisasi. Semmoista vauhtia ne painoivat peräkanaa maalla ja vedessä. Sitten vaihdettiin välillä hippaa ja taas sama meno jatkui.

Ania ei vittsitty päästää ku se ärhänteli nuorelle Lyylille pariinkin kertaan kunnolla. Ani on sellainen omanlaatuinen tyttö, mutta silti aivan ihana!

Vähän veneilemässä

Juhannuksena käytiin tosiaan tyttöjen kanssa veneilemässä :)
[Tytöillä ei ollut päällä pelastusliivejä, tso tso minua!]
Mutta nätisti tytöt istuivat veneessä, eivätkä juoksennelleet puolelta toiselle.

Ani kävi pannukakku varkaissa! Mutta sai sitten vielä tädiltäni ihan rehellisen pannukakun palasen. Jopa täytekakkua tytöt saivat, kyllä ne sitten herkuttelivatkin ihan tarpeeksi sille viikonlopulle!
Vähän makkaraa, lihaa ja luitakin irtosi, voi kyllä ne olivat pulleita kun päästiin kotiin :D

Tytöt tapasivat, ehkä viimeisen kerran, Diiva-koiran. Kävivät vähän nuuhkuttamassa vanhusta ja sitten vaihde päälle ja rallia ympäri pihaa :DD
Jopa tavattiin ensimmäistä kertaa serkkujen 1-vuotias kingerspaniel uros Ilo. Se oli kyllä sellainen perävaunu, että tytöillä paloi pinnat ja poika sai pienen höykytyksen :P

Tässä sitten kuvasatoa, kun ei oikein enempää tekstiä irtoa :DD

Tytöt yhdessä :)

Samantyylinen kuva on tulossa Pirkkalan vessan seinään tapetiksi :)

Anilla hymy herkässä :D

Lintujen tutkailua....

...... pirullinen virne....

... ja lopuksi naurattaa :DD

Hyvää Juhannusta!

Noniiin taas on Juhannuksen aika, me lähdemme huomenna tyttösten ja Teron kanssa mökille sukulaisten keskelle :) Voi, siitä tulee taas hauskaa! Tytöt saavat kirmata koko päivän ulkona, pääsevät pulikoimaan ja veneilemään. Ja voivat hyvällä lykyllä saada jopa grilliherkkuja ;P

Ja itse saa lomaa näistä kerrostalojen valivali ihmisistä!

Mutta erittäin mahtavaa Juhannusta kaikille!