Mitä kuuluu?

TIISTAI

Tiistai aamupäivä meni mukavasti siinä kun Sanni tuli Nopan kanssa käymään kylässä, tuoden samalla tilaamansa pentupannat. Pantoja oli paketissa vain kuusi kappaletta. Ei sillä niin väliä, koska voin laittaa jollekkin pennulle Anin vanhan ruskean pentupannan. Se on hyvässä kunnossa ja ollut nyt tämän ajan koristamassa husky-pehmolelun kaulaa. No eihän sitä Anilla tullut käytettyä juuri lainkaan, ostin aikalailla heti sellaisen säädettävän pannan, ei niitä pantoja viitsi ihan kymmeniä kappaleita ostaa pentu aikana. Joten siinä säästi hieman kun osti yhden säädettävän, kunnes Ani oli niin iso, että pystyi ostamaan "yhden koon" pannan. Jos ymmärrätte pointtini?
Joo onhan niitä pantoja tullut ostettua nyt jälkeen päin, mutta sillä ei niin väliä, koska niitä psytyy käyttämään tällä hetkellä :)

Olimme koirien kanssa hetken ulkona ennen kuin menimme sisälle vähän lämmittelemään, ulkona kun ei sinä päivänä ollut kovinkaan lämmin. Aurinko oli pilvessä ja muutenkin kostea ilma sateen jäljiltä. Kun pääsimme sisälle, tytöt kävivät lähes samantien makoilemaan. Noppa tosin hyyräsi ympäriinsä ja lähinnä Netan ympärillä, joten ohjasin tytöt sängylle. Noppa rupesi sitten haukkumaan, kun tytöt eivät sängyltäkään osoittaneet poikaa kohtaan mitään mielenkiintoa. Sanni siinä aikansa komensi, mutta tuloksetta, joten annoin hänelle suihkupullon. Sillä saan tytöt lopettamaan turhan haukkumisen, koska se on välillä korvia raastavaa kun ne räksyttävät jos joku ajaa pihaan. Meilläkään kun ei se komentaminen mene ihan sinne korvien väliin asti. Kyllä ne kuuntelevat, mutta heti kun poistun toiseen huoneeseen takaisin, sama räksytys alkaa. Mutta nyt kun vesipullolla olen komentanut, on lopettaminen mennyt hyvin perille. Palkkion annan aina kun eivät enää hauku. Nykyään ei tarvitse kuin ottaa pullo käteen, niin tytöt hiljenevät.
Niin takaisin asiaan, Sanni sitten kokeili suihkupullon voimaa ja se toimi! Noppa lopetti haukkumisen kuin seinään ja kävi tyttöjen petiin makaamaan. Siinä sitten juttelimme aikamme, Noppa touhusi keittiön suunnalla, jolloin Netta meni heti valtaamaan oman petinsä takaisin. Hetken kuluttua Noppa kävi neidin viereen makoilemaan. Siinä kohtaa oli pakko hakea kamera ja ikuistaa se hetki.

Tämän kuvan jälkeen Noppa kosketti Nettaa kuonollaan....

..... joka johti sitten meidän Netan leveään virneesee :D

Huomatkaa suihkupullon voima, Ani nojautuu
pois päin, eikä edes vilkaise pulloa.

Vähän myöhemmin lähdimme Sannin kanssa poriin käymään Mustissa ja Mirrissä ja mukanani oli vain Ani, koska se on huomattavasti rauhallisempi, kuin Netta. Olin menossa katsomaan vain valjaita, koska niitä tarvitsin. Vanhat valjaat ovat jo niin kärsineen näköiset ja huono kuntoiset, että uudet tulivat tosiaan tarpeeseen. Tarkoitus oli kyllä ostaa myös toiset, olisin ostanut jos kokoja olisi ollut tarjolla. Valintana oli joko ylipienet tai ylisuuret.
Halusin ainoastaan heijastimella olevat valjaat ja mielellaan Hurtta-merkkiä. Lifeguard-sarja oli heti mun mieleen, ne pirteät värit ja todellakin heijastimella olevat, joten katselin kokoja. Olisin halunnut nimenomaan pinkit, mutta koot olivat liian isoja. Oranssissa enemmänkin pieniä kuin isoja, joten tyydyin keltaiseen, jossa oli vain YKSI sopiva koko.
Emme saanet palvelua, että olisimme voineet kysellä myyjän mielipidettä valjaisiin. Valintana oli joko T- tai Y-valjaat, mutta koska emme saaneet palvelua otin tutut ja turvalliset T-malliset valjaat. Y-valjaista kun ei ole kokemusta ja Anilla ne tuntuivat painavan ihmeellisella tavalla ryntäiden yläpäähän niin, että Ani rupesi köhimään....?

 Ja vähän myöhemmin sinä päivänä kävin Netan kanssa pienellä pyörälenkillä. Se ei ole niin raskasta polvelle, jolla voi nyt hieman kevyttä liikuntaa harrastaa. Lääkäritkin sanoivat pyöräilyn olevan hyväksi, koska en tee hommia omalla painollani.
Tosiaan, otin heti uudet valjaat käyttöön. Netalle ne sopivat ihan älyttömän hyvin, musta koira ja kirkaan keltaiset valjaat. Ihana yhdistelmä!
Netalla meni oli todella vaihdíkasta, kovaa olisi pitänyt mennä koko lenkin ajan. Mutta mun oli otettava rauhallisesti, joten jouduin ikävästi hidastelemaan Netan menoa. Onneksi neiti ei vetänyt herteitä nokkaansa, vaan ravasi tyytyväisenä eteenpäin.

Tässä ollaan lähdössä pyöräilemään :)

KESKIVIIKKO

Eilinen päivä meni vähän miten sattuu, mutta hyvää siinä oli että aurinko paistoi todella lämpimästi. Nautittiin tyttöjen kanssa keväisestä ilmasta ja oleiltiin paljon ulkona. Illemmalla Sanni ja Jarkko tulivat pinseri-poikien kanssa kyläilemään, joten tämä päivitys jääkön kuvapainoitteiseksi :)

Ani nauttii auringon lämmöstä

Yatzi supattelee Anille....

... vähän vielä lisää. Ani vähän hangoittelee.

Me ei tehty mitään! 

Ani hurjana :D

Pentu suunnitelmia

Päätin sittenkin tehdä tästä ihan oman päivityksen - olenpas minä ahkera - jotta se on selkeämpi :)
Sekä uudet, vähän edustavammat kuvat tulevat tilalle.

Pentujen syntymäajan kohta on kesäkuun puolen välin tiimoilla.

Emä

YesPinYes Britney

A/A

Täysin terveet silmät

Ei rokotusreaktioita

Isä

Dogiwogin Noxon

A/A

Täysin terveet silmät

Ei rokotusreaktioita

Yhdistelmä jalostustietokannassa

Jos olet kiinnostunut tulevasta pentueesta, ota ihmeessä yhteyttä s-postiini; krana@luukku.com

Seisomis harjoittelua

Tänään Sanni tuli käymään, pitämään mulle seuraa ja harjoittelemaan koirien kanssa tulevaa näyttelyä varten seisomista. Itsehän en pahemmin pysty mitään tekemään, kunnolla ei pääse edes kyykkyyn, saatikka kävellä ilman keppejä. Joten ystävällisesti Sanni samalla juoksutti koiria harjoitus mielessä, niin etteivät ne rynni tai matele. Hyvinhän se meni, ainakin näin katsojan silmissä sanottuna. Sannilta ei ainakaan mitään kritiikkiä tullut, ainoastaan sanoimme sitä samaa, että tytöt seisovat liian supussa. Mutta kyllä se harjoituksen avulla saadaan - ainakin toivottavasti - kitkettyä pois.

Ani seisoi kyllä tänään huomattavasti paremmin kuin Netta. Ani ei ainakaan heti korjannut jalkojen asentoa, kun ne laittoi oikein. Mutta Netta sen sijaan heti asensi jalkansa "väärin". Mutta harjoittelua, harjoittelua ja harjoittelua.

Tässä vähän uusia edustavampia kuvia tytöistä, enjoy :)

Naapurin koira käy kylässä yksinään

Tuossa pari päivää sitten kävi naapurin, tai no naapurin ja naapurin, kultainennoutaja uros Remu kylässä. Eihän se meinannut millään poistua tontiltamme, kun juoksuiset tytöt kirmasivat aitauksessa. Joten pakkohan tytöt oli laittaa sisälle vähäksi aikaa, että Remu palaisi takaisin kotiinsa. Sanotaan näin, ettei se ainakaan ihan hetkeen poistunut, vaan sitkeästi ravasi ympäri pihaamme kiertävää aitaa, haisteli ja tutkaili, että mihin ihmeeseen ne hyväntuoksuiset tytöt menivät. Loppujen lopuksi sitä ei enää näkynyt, joten päästimme tytöt uudestaan pihalle. Tottakai ne lähtivät välittömästi kiertämään pihaamme ympäri ja ihme vinkunaa pitäen. Pakko sanoa etteivät enää kuullostaneet koirilta, pikemminkin apinoilta :D

Tänään aamusti kun Tero tuli töistä kotiin, siksi ettei katolla pysty tekemään mitään lumisateen vuoksi, hän sanoi että naapurin Remu on taas kyläilemässä. Ei sitten päästetty tyttöjä ulos, siksi että Remu palaisi kotiinsa. Kyllä se tuossa ulkona ainakin yli tunnin kierteli ja kaarteli, kunnes Tero sanoi ettei sitä enää näy, joten päästettiin tytöt ulkoilemaan. No ei mennyt kuin hetki niin Remu oli taas aidan vierellä. Joten pakkohan se oli ottaa tytöt takaisin sisälle. Ettei missään nimessä satu mitään vahinkoa.

Sitten toiseen asiaan, meillä kävi kylässä työkaverini Jenniina  uuden pennunsa kanssa, rodultaan se oli kaukasianpaimenkoira. Ikää taisi olla kaksitoistaviikkoa ja sanotaan että se oli melkein tyttöjeni kokoinen! No ei sen puoleen kaukasiahan on muutenkin iso kokoinen rotu. Todella nätti tyttö se oli ja mikä pehmoinen karva. Aivan kuin pehmolelu :D Jenniina kutsui sitä Jennaksi, mutta oikealta nimeltään karvapallo on Jelena.

Aluksi pidimme tytöt aitauksessa, koska Jelena vähän vierastaa toisia koiria. Mutta pikku hiljaa Jelena meni aidan vierelle ja alkoi nuuskutella tyttöjen kanssa, tällä kertaa Ani osoitti enemmän mielenkiintoa. Viimeksi sitä rotikka-Cindya kohtaan Netta osoitti enemmän mielenkiintoa. Ei sen puoleen Ani rakastaa isoja koiria :D Mitä isompi sen parempi kaveri!

Loppujen lopuksi, uskallettiin sitten päästää Ani aitauksesta vähän leikkimään ja hyvinhän se meni, Ani ainakin oli ihan innoissaan uudesta leikkikaverista.

Sitten kun Ani oli leikkinsä leikkinyt, laittettiin se takaisin aitaukseen ja otettiin Netta. Eihän sitä pahemmin edes kiinnostanut kyseisen koira, hieman pientä pyörimistä oli, ei kummempia.

Tero rakensi talvella meille uuden portin tuohon aitaukseen, missä koirat oleskelevat ja tietenkin me ihmiset. Sehän on pihaamme, joka on melkein kokonaan aidattu. Ja silloin kun kävimme jouluna Levillä, ostin sieltä sellaisen koira-varoitus kyltin, harmi vaan ettei siinä ole pinserin kuvaa, vaan typistetyn dobermannin. Mutta hällä väliä, se ajaa saman varoitus asian!

Nooh mitäs pidätte? Eikös ole hieno, mä ainakin tykästyin heti. Harmittaa vaan kun missään varoitus kylteissä ei ole pinserin kuvaa. Ostin samaisesta paikasta veljelleni samanlaisen, mutta siinä oli KÄÄPIÖpinserin kuva! Että otti päähän! Okei teksti oli hieman erillainen, siinä luki "En pidä nuuskijoista" - tai ainakin vastaavasti, sitten tuossa vasemmassa kulmassa istuskeli yli söpö kääpiöpinseri :)
Ehkä pinseri on sitten tosiaan niin ei tunnettu rotu, koska mun koiria on sanottu vaikka minkärotuisiksi.
Esimerkkinä ovat nämä rodut:

• mäyräkoira
• sekarotuinen
• dobermanni
• rottweilwer (en tiedä millä ilveellä Netasta saa rotikan)
• rhodeasinkoira

Pakko sanoa, että välillä on ollut hymy todella herkässä :)
Ja loppuun kevennyksenä tyttöjen kuvia..

Hyvää kesän alkua kaikille!
vaikka täällä lunta tuleekin taas...... plääh

Omistan saukon ja kalkkunan

Tuli tossa eilen naurettua Ania ja Nettaa, ne näyttivät enemmänkin saukolta ja kalkkunalta kuin koirilta. Voitteko uskoa?

Tämä tuli todistettua siinä kohtaa kun äiti ja Tero grillasivat, itsehän en voi nyt pahemmin kävellä, saatikka seistä kun teloin jalkani kun tulin hevosen selästä alas - joten pidin siinä muuten vain seuraa, eihän kukaan jaksa istua sisällä koko päivää yksinään! Nooh Ani oli pressun päällä makuullaan ja kyttäsi meitä kaula pitkänä, jolloin tämä näytti ihan kalkkunalta, vielä puuttui heltta, mutta kyllä sen siihen pystyi helposti kuvittelemaan. Ja sitten tuohon Nettaan, tytteli makasi tyytyväisenä talon nurkalla, johon ollaan kesän tiimoilla rakentamassa terassia. Nooh kuitenkin siinä on sadevesiputket tulleet esiin ja Netta laski päänsä sitten siihen. Etutassuja ei näkynyt ja korvat menivät päätä myöten, jolloin neiti näytti aivan saukolta :D

Onko mulla vähän tylsää?

Sitten tuo meidän rakas Netamme on nyt kahteen kertaan astutettu! Odotan Sannin kanssa innolla tulevia kesäpentuja, jos siis kaikki on mennyt hyvin :)

Yhdistelmä näyttää tältä (Netan kuva on epäedustava ja vanha - Nopan kuva on Sannin ottama)



Emä
YesPinYes Britney
A/A
Terveet silmät
Ei rokotusreaktioita



Isä
Dogiwogin Noxon
A/A
Terveet silmät
Ei rokotusreaktioita

Katsotaan miten nyt sitten käy :)

Mutta parasta toivotaan!

Tämä päivittely...

... on mulle aika hidasta puuhaa :D Välillä olis kirjoittettavaa, mutta siltikään en saa aikaiseksi tulla kirjoittamaan. Vietän nykyään niin vähän aikaa koneella, että huh huh, ehkä parempi niin, koska toisinaan tai ainakin ennen olin koneella NIIIN paljon. Mutta palataanpa asiaan;

Meidän Netta kävi lonkkakuvauksissa ja sieltä tuli oikein hyvä tulos A/A -lonkat. Että olin onnesta soikea! Jännitti ihan hirmuisesti, neito kun ei meinannut nukahtaa lääkärissä, kaksi nukutuspiikkiä jouduttiin antamaan, mutta siltikin Netta oli tulossa perässämme ulos huoneesta. Sitten se siellä vähän heilui ja kuulin vaan kun hoitaja sanoi, että tulokset voi mennä pilalle kun koira ei rauhotu. Ihan tyypillinen Netta, siitä on niin tullut mun seuraaja, ettei se päästä mua hetkeksikään silmistään. Okei jos metsään mennään, niin sitten mä olen ilmaa :D

Sekä me saatiin vihdoin ja viimein uusi sänky, aah että se on hyvä nukkua, minkä tytöt myös huomasivat, joten heti kun me poistumme sängyltä, sen on vallannut musta ja ruskea möhkäle, kuten viereisestä kuvasta näkyy :D
Sänky on huomattavasti korkeampi kuin vanha sänkymme, joten Ani meinasi aluksi hypätä  sänkyä päin, en tiedä mitä se mahtoi ajatella ja onko se edes mahdollista? Mutta sit se vaan nojasi sänkyä vasten ja otti uuden vauhdin ja ponkaisi korkeuksiin.
Netta nyt menee joka paikkaan suurella ilmavaralla, joten uuden sängyn korkeus ei tuottanut ongelmia, vaan ketterästi kuin gaselli neiti ponkaisi ja kävi samantien MUN tyynyjen päälle makuulle :D
Onneksi ne eivät yöllä enää yritä sängylle, vaan mieluummin valtaavat sohvan. Itse en tykkää yhtään nukkua koirien kanssa, kyllä sitä nyt välillä, mutta mieluusti ei. Ani on sellainen takiainen, että ei pysty yöllä vaihtamaan asentoa kun neiti on heti seläntakana millinpäässä. Ahdistavaa! Yleensä tungen Anin jalkopäähän, jos siis tytöt ovat sängyllä, näin on enemmän tilaa tehdä muutakin kuin kyhnöttää yhdessä asennossa. Netta nyt on nyhvöttää siellä mihin vaan vaan mahtuu :D Useimmiten huonossa paikassa, mutta se on helpompi siirtää kuin Ani, joka hangoittelee vastaan sen minkä pystyy!

Sitten ollaan käyty treffaamassa pinsumiehiä, kuten yleensä :D Siitä on vain kehittynyt tapa, joskus se voi vähän siirtyä, kun työt painavat ikävästi myös noille viikonlopuille, mutta kesällä sitä on sitten helpompi myös illalla nähdä, kun näkeekin jotain. Sunnuntai on yleensä se meidän treffi päivä, mutta kyllä sitä on tullut viikollakin nähtyä, miten vain aikataulut antavat periksi.
Viimeksi kun kävimme kylässä oli meno kyllä sen mukaista, jopa sohvaperuna Ani sai vipinää noihin kintuihinsa ja sitten paineltiin pää viidentenä jalkana. On sitä menoa hauska katsella! :D Eipä siellä muuten mitään erikoista ole sattunut, sitä perus pinserihepuleita ja vähän lusmuilua jokainen omalla tahollaan.

Vähän kuiskuttelua. Yatzi vasemmalla ja Ani oikealla. Mitähän sitä supateltiin?

Tuossa parisen päivää sitten työkaverini Jenniina kävi heidän rotikka pentunsa kanssa meillä kylässä, Ani ja Netta olivat aluksi aitauksessa, koska pieni rotikka Cindy on hyvin arka uusien koirien kanssa. Mutta pikku hiljaa uteliaisuus vei voiton ja Cindy meni moikkaamaan tyttöjäni aidalle. Aluksi otin Anin aitauksesa ulos, koska se on kuitenkin hieman rauhallisempi, vaikkakin välillä hieman, ei nyt arvaamaton, mutta sellainen hiljainen vaanija. Se tapaaminen meni hyvin, Ani leikki pienen Cindyn kanssa ihan innoissaan. Voitteko kuvitelle? Ani joka yleenäs mieluummin karttaa uusia tuttavuuksia pitkän aikaa, ennen kuin edes vähän touhuaa tuttavuuksien kanssa. Sitten päästin Netan aitauksesta ulos. Se nopeasti vain nuuhkaisi Cindya ja sitten jäi lähelleni seisomaan. Pieni Cindy kiinnostui Netasta ihan hirmuisesti, nuuhki sen jalkoja ja yllytti Nettaa leikkiin ja onnistui monen yrityksen jälkeen. Netta rupesi leikkimään ja se meno oli aika rajua, sitten jopa Ani lähti leikkiin mukaan, mutta puutuin siihen sen verran, ettei pienokainen saisi kauheasti köniinsä.

Se tapaaminen sujui hyvin, jäi kaikille osapuolille hyvä mieli, eikä mitään vahinkoja sattunut kenellekkään :)