Pinseri treffit

Eilen illalla sovimme Reijan (ja Novan kanssa), että tänään mentäisiin vähän juoksemaan pinskujen voimin. Parasta tässä oli se, että nyt mukaan pääsisi myös Rita-pinseri. Elikkä neljä pinskua olisi pitämässä hauskaa!

Lähdimme Harjavallasta Poriin päin, siinä joskus puol yhdeksän maissa, hirveän aikaista :) Mutta ei väliä, aika oli oikein hyvä meille. Tarpeeksi valoisaa ja ilmakin suosi.
Olimme siinä tasan yhdeksän maissa Porissa, Väinölän koulun kohdilla.

Pelkäsin hirveästi, että Ani ja Netta vähän innoissaan rähisivät hieman arahkolle Ritalle. Mutta ei, hyvä niin :) Neidit tulivat oikein mainiosti toimeen keskenään, sekä Nova piti haaremistaan oikein hyvää huolta :D Pieni tarkistus silloin tällöin, että neidit ovat koolla.
Kiersimme siinä samalla kun koirat pitivät hauskaa - paitsi Rita, joka vähän seuraili noiden muiden hullujen touhuja - pienen pienen lenkin. Ihan kohtalaisia kuviakin tuli napsittua, ja sanotaan että lähemmäs kaikki onnistuivat. Paitsi pari sumeaa kuvaakin löytyi, mutta ei hätää :)

Odotamme jo innolla seuraavia pinseri treffejä! :D
Sen enempiä selittämättä, koska kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa :D




Tässä koko pinseri ryhmä koolla :D


Ani, Nova ja Netta :)


Anin superloikka!


Ani ja söpöläinen Rita :)


Rita pisti vähän juoksuksi :D Netta odottaa ystäväänsä.


Netta rusakko!


Kippurahäntä Rita :)


Komea Nova-poika :)


Kiihdytyskisat, Rita ja Netta :D


Söpöläispinsu Rita :)








Novan ja Netan pinserihalia<3

Kun lähdimme kotiin päin, neidit vaikuttivat hirveän rauhallisilta :) Yleensä ne hössäävät autossa koko ajan, ikkunasta ikkunalle ja ylhäältä alas. Tälläisen kuvatuksen sain napsaistua rauhallisista neideistä :)

Pelon pitkät minuutit

Elikkä ensin pieni "valistus":

Teron isällä on Pirkkalassa (Harjavallassa) omakotitalo, minkä hän oli ostanut vain ja ainoastaan sen suuren pinta-alan takia, jossa on myös paljon metsää. Mitä hän myy.
Asumme Teron kanssa kerrostalossa, mutta haaveenamme on ollut omakotitalo. Ennen joulua Teron isä ehdotti jos kunnostettaisiin Pirkkalan talo, laitettaisiin piha kuntoon ja vähän muutenkin ehostettaisiin vanhaa taloa, jonne sitten saisimme muuttaa. Olimme ihan täpinöissämme.
Tarkoituksena olisi että talo olisi asumiskunnossa jo tämän vuoden lopussa. Hommaa riittää, mutta ollaan jo hyvillä mallilla.

Odotan jo innolla sitä kun pääsemme sinne muuttamaan. Koirille tulisi iso aidattu piha, jossa on varaa sitten juosta ja temmeltää vapaana. Siitähän ne kumpikin pitävät :) Koirat ovat ihan täpinöissään aina kun menemme Pirkkalaan, on hyvä että ne viihtyvät siellä. Siitä tulee heidänkin Koti :)



Eilen olimme siellä kuutisen tuntia purkamassa sisätiloja. Koirat saivat temmeltää sen ajan ulkona.
Mutta silloin se tapahtui. Ani hävisi. Aluksi siihen ei sen enempää huomiota kiinnitetty, mutta kun Netta taapersi jaloissani vinkuen. Ihmettelin mihin Ani oli hävinnyt. Huutelimme ja viheltelimme pihalla. Ei minkään tyylistä vastausta eikä edes koira ilmestynyt mistään. Ja Ani tulee aina jos on pitkällä niin takaisin huudettaessa. Itku kurkussa ajattelin kaikkea kauhulla. "Entäs jos joku on napannut sen", "Jos se on jäänyt johonkin ansaan" jne..

Kysyimme Netalta moneen otteeseen "Missä Ani?". Netta vain vinkui ja lähti ravaamaan metsään, lähdimme seuraamaan sitä. Pitkän ajan talsittuamme metsässä Nettakin hävisi näköpiiristä. Olin ihan kauhuissani ja kyyneliäkin tippui poskelle. Olin menettänyt koirani!
Kunnes yht äkkiä Netta tuli haukkuen metsästä Ani perässään. Netta oli löytänyt Anin! Onnen kyyneleet valuivat jo vuolaasti poskille, halasin ja ylistin Nettaa.

Ani oli varmasti puolituntia kateissa. Ikinä ikinä Ani ei ole lähtenyt pitkälle ja on aina tullut takaisin huudettaessa.
Äiti epäili, että lumen alla haisi jokin maamyyrä tai jokin, jonka haju kiehtoi Ania niin vietävästi, että se hävisi metsän syövereihin.

Olin kyllä niin peloissani!

Taas täällä

On paljon tapahtunut sinä aikana kun nettimme joutui huoltoon hitaudensa vuoksi. Kolme viikkoa ilman nettiä! Ääh pää oli seota. Mutta mennäänpä asiaan...

Elikkä tutuistuimme Porissa asuneeseen pinseri poika Novaan ja Reijaan (Anin ja Netan linkistä löydöt Novan blogin), ensimmäiset treffit sujuivat oikein mallikkaasti. Koirat tulivat mitä parhaiten toimeen keskenään :) Ehkäpä kun Netan ensi juoksut ovat ohi, tapaamme jälleen paremmalla ajalla. Siis tapaamme :D

Pinseri poika Nova koko komeudessaan :)


Tässä pientä esimakua pinsujen touhuista :D Nova joutui neitojen hyökkäyksen kohteeksi.


Ani ja Nova katselevat yhteiseen tulevaisuuteenko? :)


Netta rääkkää Novaa :P


Toisinaan otettiin yhdessä ihan rennosti, nuuhkittiin maita ja mäntyjä :)


Pinserien tunnettu hepulikohtaus ryhmärämänä :DD

******

TV1 tuli tässä viikko pari sitten koiriin liittyvä dokumentti, "Sairaaksi Jalostettu". Ohjelma ei ollut mitään hienoa katsottavaa, säälitti ja vitutti. Miten nykyajan ihmiset voivat olla noin tyhmiä?! Ei muka mitään väliä sillä että koiria siitetään omien lähisukulaisten kanssa, kuten esim isä-koira oman tyttären kanssa. Ei HALOO! Se on järkyttävää eikä mielestäni vie koiria parempaan suuntaan, kuten siinä yksi mies väitti.
Jalostukseen käytetään muka terveitä koiria, pyh ja pah. Ainakin dokumentin mukaan sairaita koiria käytettiin paaljon paaljon enemmän!

Entäs se että terveet rhoedesinkoiran pennut tapettiin vain sen takia, ettei niillä ollut selässä ridge (vastakarva viiva) merkkiä. Miksi tappaa terveitä pentuja? Pitäisi olla parempi syy, kuin se että "Se on rotu vika". Juu mikä ei koiraa häiritse.
Hyvät ihmiset käyttäkää järkeä!

Järkytti myös katsella näyttelyitä käyviä Saksanpaimen koiria. Perse melkein maassa ne möngersivät eteen päin. Jaloissa ei kunnon koordinaatia. Lonkkaviat pahimmillaan. Ja sitten vielä haukuttiin työlinjaisia saksanpaimenkoiria, mikä mielestäni näytti paljon paremmalta ja terveemmältä!
"Sellaiset työlinjaiset sakut pitäisi hävittää", sanoi näyttelytuomari. Minkähän takia? Sen takia koska ne eivät sovi näyttelyihin linjojensa vuoksi. Terveys on mielestäni tärkein asia, ei niinkään se miltä koira näyttää. Kuten vaikka basset hound, jota nainen sanoi että on vain paranneltu vuosien saatossa. Paranneltu? Ei mielestäni, maavaraa oli ehkä 2-5cm. Halat aivan kurttuja täynnä, korvat melkein maassa.

Raivostuttavaa! Vituttaa! Suututtaa!

*****

Ja Netalla alkoivat ensimmäiset juoksut 20.1 ja Anilla pari kuukautta sitten (20.10). Sama päivä :D
Rauhoittui neiti ihme ja kumma, aivan kuin erikoira. Olen tottunut sellaiseen villiin ja energiseen koiraan, myös sisällä. Mutta nyt sisällä se makoilee ja leikkii hieman, mutta ei enää turhia hössötä. Ulkona on oma itsensä energiaa piisaa :D


Tässä Netan pöksyt :) Neiti tottui niihen ihmeen hyvin, eikä edes yrittänyt repiä niitä pois.
(vaihdoin noin pöksyt myöhemmin yhden isompiin, eivätkä tippuneet niin helposti)

*****

Ilmat ovat suosineet meitä ihmeen hyvin, olemme jopa käyneet jäillä hieman juoksemassa :) Netalla olen joutunut pitämään takkia, neiti muuten vinkuu syliin kylmyyden takia. Vaikka vauhtia riittää Anin kanssa peuhatessa. Ani on nykyään niin villi ja energinen että oikein ihmetyttää :D Yleensä niin nössö ja rauhallinen Ani, on nyt villi ja vapaa.


Tässä vähän kuvaa miten ulkona pysytään lämpimänä :D

"Tänne" -kutsu

Olen tässä jo pari päivää huommannut tälläisen seikan, kumpikaan tytöistäni ei pahemmin ulkona kuuntele "tänne" käskyä. Ne vaan jatkavat touhujaan. Toisinan ne juoksevat iloisena kohti, kunnes aivan edessa väistävät ja jatkavat juoksuaan pois päin.
Hyvä ettei ulkona musta savu tule korvista ulos. Ärsyttää ja v*tuttaa tuollainen. Ani on aina osannut tulla tykö pyynnöstä, mutta nyt sillä on meneillään "kuulolaite kiinni"-meininki. Netta ihan alkuaikoina tuli muuten vain tykö, mutta ei kyllä enää sitäkään.

En tiedä mitä tehdä. Pitäisikö kumpaakin viedä yksistään jonnekkin juoksemaan ja opettaa tulemaan tykö? Herkkuja ne saavat lähes aina kun tulevat tykö :) Pakko palkita kun tulevat kerrankin tykö.
Olen kuullut monenlaisia neuvoja luokse tulo kutsusta.
Esim.
1. Jos koira ei tule tykö kun pyydät, juokse pois päin koirasta iloisesti kiljuen.
(toimii meillä ainakin)
2. Mene piiloon jonnekkin koiraasi kun se lähtee pois päin sinusta.
(toimii joskus)
3. Toinen pitää koiraa kiinni, juokse itse vähän matkan päähän ja kutsu koiraa
(toimii)
4. Mene selkäpäin koiraan ja kyykkyyn ja tutki maata, odota niin kauan kunne skoira tulee tykö.
(toimii välillä, toisinaan koirat tulevat sen verran lähelle etten ylety edes silittämään)

OLEN EPÄTOIVOINEN, kertokaa jotain toodella hyviä vinkkejä miten saisin tytöt kuuntelemaan hieman paremmin "tänne" -kutsua :)

Hyvää Uuttavuotta 2009

Elikkä viime yönä vaihtui vuosi, ihan kuin ette olisi sitä tietänyt :D
Vietimme uudenvuoden kaverini Annan tykönä, johon tuli kavereitamme ja sitten ei niin kavereita. Ani ja Netta jäivät kotiin kahdestaan, suljin verhot huoneista ja laitoin musiikkia soimaan. Ja vieläpä serkkuni lupautui katsomaan koirien perään :) Hieno juttu, ei tarvinnut panikoida koko päivää.

Koirilla oli mennyt hyvin, paukku arkoja eivät kumpikaan olleet. Kuulin tämän luotettavasta lähteestä :D Ehkä hieman korvia luimisteltiin, mutta ei poukittu ja vonguttu kun raketti pamahti. Olen tyytyväinen :)

Uusi vuosi ja uudet kujeet :)

Hyvää Uuttavuotta 2009 kaikille blogimme lukijoille! <3

Jouluaatto

Lähdimme viettämään jouluaattoa isäni mökille Kankaanpäähän. Lunta siellä oli ainakin 15cm, enemmän kuin täällä kotona Harjavallassa. Jossa on vieläkin aivan musta maa :/
Koirilla oli hauskaa, saivat juosta vapaana koko ajan, ilman kahleita. Jopa ylienerginen Netta väsähti parin päivän juoksuista. Ulos koirat pääsivät aina kun joku meni ulos tupakalle tai wc:hen (ulkovessa) :D

Jouluaatto meni mukavasti mökillä. Oli rauhallista ja hiljaista. Aivan erillaista kuin kotona, jossa on enemmän "elämää". Liikennetta, naapurit seinän takana jne..
Jouluaatto oli koirillekkin pieni loma kaupungin hälinästä ja vilskeestä.


Kuuset notkuivat lumesta :D Kaunista, eikö vain?


Saunassa kävimme joka ilta. Jopa koirat yrittivät änkeä itsensä mukaamme saunaan ottamaan löylyjä. Talvisella kylmällä säällä, oli mukavaa mennä kuumaan saunaan.


Vasemmalla oleva hökkeli sisältää ulko wc:n, sekä vanhan navetan :) Tuota tietä pitkin koirat kävivät juoksemassa, ei siinä kulje yhtäkään autoa yksityinen tiemme :D


Tässä tämä tie (josta puhuin ylempänä) jossa koirat juoksentelivat innoissaan.


Lumihangessa oli koirien mukava juosta ja peuhata.


Tässä Anin tyylinäyte hauskuudesta :D


Ani ja Netta näyttävät hauskuuden salat :D

Netan uusi puku

Tässä Netan uusi puku. Tein sen ihan itse vanhasta fleece takista :) Neiti viihtyy puvussa oikein hyvin ja pukeminen sujuu mallikkaasti.

Uusi kaveri, Viivi

Kaverini Jenna kävi meillä kylässä koiransa kanssa. Tämä suloinen neiti on vasta 11vk vanha, sekä omaa kauniin nimen - Viivi. Viivi on rodultaan Bolognese.

Tutustuminen oli aika varovainen, emme voineet päästää näitä kahta "jättiläistä" sellaisen ehkä 15cm korkuisen koiran päälle :D Omat neitomme olivat niin innoissaan uudesta ystävästään, että olisivat takuu varmasti juosseet tämän yli moneen kertaan jos oli ollut mahdollisuus.
Muuten tapaaminen sujui hyvin, koirat saivat hieman touhuta ja haistella toisiaan, mutta varuillamme olimme. Ehkä sitten uudestaan kun Viivi kasvaa :) Vaikka eihän siitä tule isoa, mutta kuitenkin :D




Jopa lelukäärme vaikutti isommalta kuin Viivi :D

Uudet koiratuttavuudet..

...Netalle muttei Anille :D Ani on tuntenut nämä kaksi kääpiöpinseriä koko pienen ikänsä mitä on asunut luonani. Netta tosin näki nämä veijarit sunnuntaina ensimmäistä kertaa ja hyvin synkkasi.

Kämppä ei ollut kovin hienossa kunnossa puolen tunnin kuluttua kun neljä pinseriä (kaksi pinseriä ja kaksi kääkkää) ravasi ympäriinsä, lelut ympäriinsä, matot jossain muualla kun lattioilla, peitot, tyynyt kaikki lattialla :D Mutta kyllä niitä senkin edestä sai nauraa.

Mutta sitten kun ne vihdoin ja viimein suostuivat poseeramaan sais tälläisen kuvan napattua:



Aikas hyvä vaikka itse sanonkin. Väritkin menevät hyvin, ruskea, black&tan, ruskea ja black&tan, Pikku-Ani ja Pikku-Netta :D

Joululomalla on aikaa napsia kuvia, kun Cora ja Amigo menevät äidilleni hoitoon, aiomme satavarmasti mennä juoksemaan viiden koiran voimin (Ani, Netta, Amigo, Cora ja Remu) Mitähän siitäkin tulee :D Kuvia pitänee muistaa silloin napsia..

Koiramiittinki Porissa 20.12.2008

Elikkä lauantaina 20.12 meillä oli Porissa koiramiittinki, kaikkien Petsie:läisten kanssa ketkä asuvat Satakunnan alueella. Sieltä moni lupautui tulemaan, mutta useimmat sitten joutuivat sairaana makaaman kotona. Ja useammatkaan eivät edes saapuneet paikalle (?). Mutta kuitenkin porukkaa oli mukavasti :)
Tutuistuin itse todella mahtaviin ihmisiin, sekä Ani ja Netta saivat uusia ystäviä kaiken kokoisista ja näköisistä koirista, jopa myös ihmisistä.

Sinä päivänä ilma suosi meitä siinä mielessä ettei satanut sitä vettä, mutta hemputin kylmä oli. Mulla oli ainakin varpaat ja sormet jäässä. Ani tärisi aivan kauttaaltaan :D Eihän se pampula siinä loppuvaiheessa edes enää kävellyt. Netta ravasi senkin edestä muiden mukana :D

Odotamme todellakin innolla seuraavaa koira miittiä, toivottavasti vain porukkaa tulisi enemmän paikalle :)


Venäjänvinttikoira Sofi
Hollanninpaimenkoira Nana
Saksanpaimenkoira (vaaleampi ja näkyy vain vähän selkää) Danny
Novascotinnoutaja Vippe
Saksanpaimenkoira (tummempi) Saku


Venäjänvinttikoira Sofi
Hollanninpaimenkoira Nana
Saksanpaimenkoira (vaaleampi) Danny
Saksanpaimenkoira Saku (tummempi)


Anin peppua haistelee Saksanpaimenkoira Danny :)


Tästä kuvasta löytyy samat koirat :)

Koirapuistossa

Eilen kävimme ensimmistä kertaa koirapuistossa Netta mukanamme. Olemme siellä käyneet monesti Anin kanssa, mutta ensimmäistä kertaa Netta oli mukanamme.

Puistossa oli kolme koiraa. Netta haukkui portin luona Anin kanssa kilpaa, mutta heti kun portti aukesi hiljenivät kummatkin. Kumma juttu :D Ani oli heti tutustumassa uusiin tuttavuuksiin, Netta kävi pika pikaa tervehtimässä kunnes jatkoi tutkiskelua, musta pörröinen koira mukanaan. Jossain vaiheessa Netta paineli ihan hullunlailla pörrö koira perässään :D Ihme loikkia ja pyrähdyksiä Netta teki.
Ani leikki toisessa päässä sellaisen chow chow kanssa :D Ani sellainen lyhyt karvainen lauheliini, kun taas chow chow kauhea pörrö kasa, hyvä pari :D

Tänään olisi tarkoitus lähteä Poriin isälle. Joten poikkeamme jälleen koirapuistossa :D

Netta ja kynsienleikkuu

Tänään leikkasin Anin kynsiä, mikä sujuu kuin rasvattu. Ajattelin siinä aikani kuluksi napsia Netankin kynsistä vähän pois. Mutta se kun ei olekkaan niin helppoa. Tässä näin kun olemme sen kynsiä leikanneet, olemme saaneet vääntää ja tapella. Huoh.

Mutta tänään kun leikkasin sen kynsiä, se onnistui kun rasvattu. Aluksi se hieman näykki sormiani, mutta loppujen lopuksi sain suhkot rauhassa leikata kynnet, hieman nykimistä oli havaittavissa :) Huh, nyt ne ovat hyvän lyhyet, eivätkä revi ihoa ihan riekaleiksi.

En olisi tätäkään päivänä ikinä uskonut, että olisin saanut leikata Netan kynnet ihan rauhassam ilman kunnon puremista, vonkumista ja hyppimistä!
Katotaan sitten miten seuraavalla kerralla käy, tapellaanko vai mennäänkö nätisti..