Yöllä oli satanut lunta taas oikein kunnolla, eli enemmän kuin eilen. Hyvä hyvä, Ani ainakin oli ihan innoissaan ja peuhasi valkeassa maassa minkä jaksoi.
Lenkilläkään Ani ei kerennyt hätöjään tekemään, kun tärkeämpää oli saada kulkea nokka maassa ja kierellä ja kaarrella ympäriinsä. Heh..
Kohta puoliin pitäisiä lähteä kävelemään Annalle päin, mennään vähän ulos juoksemaan koirien kanssa. Eli Remu ja Ani pääsevät taas vihdoin keskenänsä juoksemaan ympäriinsä, pitänee muistaa ottaa kamera mukaan. Ja etenkin lisätä niitä kuvia tänne, se kun on jäänyt hieman vähemmälle :/
perjantai 21. marraskuuta 2008
torstai 20. marraskuuta 2008
Ensi lumi
Tänään tänne käpykyläänkin satoi lunta! Viimeinkin, lunta ollaan odoteltukkin jo jonkun aikaa. Eilen lunta oli maassa ehkä sentin verran, tänään jo vähän enemmän :)
Ani oli ihan ihmeissään, pienin pieni lipaisu ja sitten pään pudistelu. Nenä kävi tuhatta ja sataa ja taas lipaisu. Ani ei oikein tiennyt mitä pitäisi tehdä :D Lumen nitinäkin ihmetytti tytteliä, ja se katseli korvat höröllä maahan.
Innoissaan Ani kuitenkin oli, pientä riehumista oli nähtävissä :D Ulkona paineltiin tuhatta ja sataa, ja syötiin lunta.
Vaikka Anilta löytyykin kaapista talvitakkeja, en niitä pahemmin ole käyttänyt, vasta sitten kun on oikein kylmä. En rupea joka päivä änkemään takkia päälle kun on vähän vilpoista.
Sadetakkia olen kyllä käyttänyt, pari keltaa talvimanttelia. Mutta en pahemmin..
Toivomme että lunta sataisi vähä vielä lisää, parikyt senttiä niin sitten olleen oikein onnellisia :D
Ani oli ihan ihmeissään, pienin pieni lipaisu ja sitten pään pudistelu. Nenä kävi tuhatta ja sataa ja taas lipaisu. Ani ei oikein tiennyt mitä pitäisi tehdä :D Lumen nitinäkin ihmetytti tytteliä, ja se katseli korvat höröllä maahan.
Innoissaan Ani kuitenkin oli, pientä riehumista oli nähtävissä :D Ulkona paineltiin tuhatta ja sataa, ja syötiin lunta.
Vaikka Anilta löytyykin kaapista talvitakkeja, en niitä pahemmin ole käyttänyt, vasta sitten kun on oikein kylmä. En rupea joka päivä änkemään takkia päälle kun on vähän vilpoista.
Sadetakkia olen kyllä käyttänyt, pari keltaa talvimanttelia. Mutta en pahemmin..
Toivomme että lunta sataisi vähä vielä lisää, parikyt senttiä niin sitten olleen oikein onnellisia :D
sunnuntai 2. marraskuuta 2008
Kunniapalkinto
Sain Anin blogista kunniapalkinnon, ihanalta ystävältä Nealta<3 Hänen mielestään blogimme kuuluu viiden parhaimman joukkoon, josta olen toodella yllättynyt, mutta KIITOKSIA aivan suunnattomasti :)
Tässä palkinto jonka saimme :)
Kiitoksia vielä Nealle hirveästi ja anteeksi en voinut kirjoittaa blogiisi koska kone valitti jostain palvelu häiriöstä :/
Tässä palkinto jonka saimme :)
Kiitoksia vielä Nealle hirveästi ja anteeksi en voinut kirjoittaa blogiisi koska kone valitti jostain palvelu häiriöstä :/
Vantaan Lemmikkimessut 2008
Tänään lähdimme Vantaalle sen takia että siellä olivat Lemmikkimessut :) Lähdimme aamulla jo 7 aikaan ajamaan, olimme perillä suunnilleen puoli yksitoista. Ei paha, aika hyvään aikaan kuitenkin. Pysähtelimme matkalla aika usein koirien takia, jotta ne eivät kangistuisi istuessaan autossa.
Ani oli aivan innoissaan, se hyöri ja pyöri ympäriinsä. Jokapuolella oli sen mielestä nähtävää ja haisteltavaa, mutta itse kun olin aikas väsynyt rupesi pännimään se jatkuva kiskominen suuntaan jos toiseen.
Ani jopa löysi itselleen uudet hyvät ystävät :) Neljä vinttikoiraa siinä kahvion lähellä ovat löytäneet paikkansa Anin suuren suuresta sydämmestä. Niiden kanssa se siinä yritti hieman riehua, mutta siinö vilinässä oli pakko rajoittaa menoa. Vinttikset olisivat lähteneet mukaamme ulos :D Mutta eipä käynyt tällä kertaa.
Näin myös jonkun verran Petsiestä tuttuja koiria. Mutta en ujona ihmisenä viitsinyt mennä moikkaamaan :D
Oli oikein kokemuksen arvoinen paikka, olisin ostanut Anille vaikka mitä, mutta ikävä kyllä rahaa pitää säästää vähän muuhun nyt tällä hetkellä :)
Ani oli aivan innoissaan, se hyöri ja pyöri ympäriinsä. Jokapuolella oli sen mielestä nähtävää ja haisteltavaa, mutta itse kun olin aikas väsynyt rupesi pännimään se jatkuva kiskominen suuntaan jos toiseen.
Ani jopa löysi itselleen uudet hyvät ystävät :) Neljä vinttikoiraa siinä kahvion lähellä ovat löytäneet paikkansa Anin suuren suuresta sydämmestä. Niiden kanssa se siinä yritti hieman riehua, mutta siinö vilinässä oli pakko rajoittaa menoa. Vinttikset olisivat lähteneet mukaamme ulos :D Mutta eipä käynyt tällä kertaa.
Näin myös jonkun verran Petsiestä tuttuja koiria. Mutta en ujona ihmisenä viitsinyt mennä moikkaamaan :D
Oli oikein kokemuksen arvoinen paikka, olisin ostanut Anille vaikka mitä, mutta ikävä kyllä rahaa pitää säästää vähän muuhun nyt tällä hetkellä :)
Teippikorva neiti Ani
Olen nyt toodella ahkeraan teippaillut tyttömme korvia, vain sen takia että ne asettusivat oikein, eivätkä lerputtaisi niinkuin sattuisivat. Koirakin näyttää järkevämmältä teipatuilla korvilla, kuin lerpattavilla korvilla.
Teippi on liimapinnaltaan voimakas ja toisinaan kun teippiä irrottaa Ani vähän vinkasee. Mutta muuten antaa laittaa ja ottaa teipit oikein nätisti. Mallioppilas.
Korvat eivät kyllä vieläkään ole asettuneet hyvin, pysyvät ehkä päivän oikein, mutta nukutun yön jälkeen sojottavat taas niin päin helvettiä. Pakko sanoa että sojottavat korvat ovat aikas järkyt :DD
Tältä korvat näyttävät kun teipit ovat paikallaan :)
.JPG)
Tältä korvat näyttävät, ainakin vielä/useimmiten ajasta >:(
Hörökorva, Lerppukorva, minkä nimen Ani milloinkin saa :D
.JPG)
Tältä korvat näyttävät kun teipit on otettu pois, täydelliset korvat<3 Näin voisivat jäädä, mutta ei kun ei..
(Jos tiedät hyviä korvan asettumis vinkkejä kerro ihmeessä!!) KIITOS!
Teippi on liimapinnaltaan voimakas ja toisinaan kun teippiä irrottaa Ani vähän vinkasee. Mutta muuten antaa laittaa ja ottaa teipit oikein nätisti. Mallioppilas.
Korvat eivät kyllä vieläkään ole asettuneet hyvin, pysyvät ehkä päivän oikein, mutta nukutun yön jälkeen sojottavat taas niin päin helvettiä. Pakko sanoa että sojottavat korvat ovat aikas järkyt :DD
Tältä korvat näyttävät kun teipit ovat paikallaan :)
.JPG)
Tältä korvat näyttävät, ainakin vielä/useimmiten ajasta >:(
Hörökorva, Lerppukorva, minkä nimen Ani milloinkin saa :D
.JPG)
Tältä korvat näyttävät kun teipit on otettu pois, täydelliset korvat<3 Näin voisivat jäädä, mutta ei kun ei..
(Jos tiedät hyviä korvan asettumis vinkkejä kerro ihmeessä!!) KIITOS!
perjantai 31. lokakuuta 2008
Piiiitkästä aikaa
Enpä ole oikein kerinnyt kirjoittelemaan, eikä sen puoleen mitään jännää kerrottavakaan ole. Ehkä tämä on aika kiinnostava :D Meiän tykönä (eli Teron ja minun) asui ystäväni Anna ja hänen jätkäkaverinsa Juti kuukaudenverran, syynä se että Anna osti koiran ja uusi kämppä remontissa. Meillä oli oikein rattoisaa aikaa, tosin tämä Annan koira Remu veti kämpän ihan tuusan nuuskaks heti kun silmä vältti :D
Pakko myöntää suloinen koira, mutta täys vittu. Ei kuuntele, sitä ei kiinnosta ja se vaan repii sohvia ja verhoja, syö kaikki mahdolliset johdot, paskoo lattialle kierien siinä sen jälkeen ja kaikkea muuta mukavaa. En jaksa enää edes luetella näitä :D
Toisinaan se oli suloinen ja kuuntelevainen, mutta useimmiten yllämainnittu vittu. Remunkin takia selkäni on aivan paskana ja joudun syömään kahta eri lääkettä hirveään selkäkipuun, tämäkin johtui siitä, että koira päätti juosta rappuset alas, flexi tökkäs ja minä liu'uin rappuset alas (seisaaltaan, en kaatunut) ja selkä meni ihme mutkille ja sitten armoton jomotus. Pakko myöntää, että mua nauratti että vitutti, se sattui niin helkkaristi ja näytin ihan joltain vanhukselta :DD
Jopa lääkärin vastaanotolla, kun Teron kanssa venasin vuoroani, joku mummoi sanoi ystävilleen näin "Tuo tyttö on ihan varmaan paksuna". Hyvä etten revennyt sellasiin nauru kohtauksiin :D
Mutta joo, Anilla ollaan korvia teipattu ahkerasti kahden viikon ajan, mutta edelleen lerputtavat suuntaan jos toiseen seuraavana päivänä. Huomiseen asti pidän. Sitten otan pois koska suuntaamme Sunnuntaina kohti Vantaata ja Lemmikkimessuja :)
Muuten meillä on sujunu oikein mallikkaasti, Anilla tosin alkoivat juoksut viimeviikolla 21.10 :) Neiti vähän ihmettelee omaa pimperoaan, että miksi se valuttaa :DD Mutta siivoaa kyllä itseään aikas hyvin.
Pakko myöntää suloinen koira, mutta täys vittu. Ei kuuntele, sitä ei kiinnosta ja se vaan repii sohvia ja verhoja, syö kaikki mahdolliset johdot, paskoo lattialle kierien siinä sen jälkeen ja kaikkea muuta mukavaa. En jaksa enää edes luetella näitä :D
Toisinaan se oli suloinen ja kuuntelevainen, mutta useimmiten yllämainnittu vittu. Remunkin takia selkäni on aivan paskana ja joudun syömään kahta eri lääkettä hirveään selkäkipuun, tämäkin johtui siitä, että koira päätti juosta rappuset alas, flexi tökkäs ja minä liu'uin rappuset alas (seisaaltaan, en kaatunut) ja selkä meni ihme mutkille ja sitten armoton jomotus. Pakko myöntää, että mua nauratti että vitutti, se sattui niin helkkaristi ja näytin ihan joltain vanhukselta :DD
Jopa lääkärin vastaanotolla, kun Teron kanssa venasin vuoroani, joku mummoi sanoi ystävilleen näin "Tuo tyttö on ihan varmaan paksuna". Hyvä etten revennyt sellasiin nauru kohtauksiin :D
Mutta joo, Anilla ollaan korvia teipattu ahkerasti kahden viikon ajan, mutta edelleen lerputtavat suuntaan jos toiseen seuraavana päivänä. Huomiseen asti pidän. Sitten otan pois koska suuntaamme Sunnuntaina kohti Vantaata ja Lemmikkimessuja :)
Muuten meillä on sujunu oikein mallikkaasti, Anilla tosin alkoivat juoksut viimeviikolla 21.10 :) Neiti vähän ihmettelee omaa pimperoaan, että miksi se valuttaa :DD Mutta siivoaa kyllä itseään aikas hyvin.
perjantai 3. lokakuuta 2008
Paluu takaisin
Ikävä kyllä joudumme palauttamaan Joren vanhaan kotiinsa. Syyt ovat mitä ovat. Ensinnäkin Jore haukkuu ja vikisee koko ajan, naapurit ovat lähetelleet valituskirjeitä. Toinen että se hyökii Anin päälle, Ani ei voi tulla lähelleni jos Jore on siinä.
Muuten vanhus on mitä ihanin. Tippa tulee linssiin kun tätä kirjoitan, se on nytkin kuin osa perhettä. Mutta vaihtoehtoja ei ole, täytyy ajatella myös Ania.
Ehkä Jore sitten jää kyseiselle naiselle loppu elämäkseen tai joutuu etsimään uuden kodin, jossa ei ole lapsia, on omakoti/rivitalo, eikä uros koiraa, narttu sopii. Paljon on asioita joita vanhuksessa ei voi enää muuttaa. Se ei kyllä osaa edes peruskäskyjä, jopa EI tuotti sille ongelmia. Mutta tänne käsky onnistui ja koira pysyi komiasti vapaana, vaikka meille sanottiin että se karkailee. Jore vai? Se pysyi ihan kinttujemme kupeessa, Ani toisin paineli kauempana :)
Mutta parempi Jorelle, emme sitä voi pitää jos se ei sopeudu kerrostalo elämään. Emme viitsisi nyt heti häätöjä ottaa. Mutta harmittaa niin pirusti! Olisin niin tahtonut että Jore saa meiltä loppu elämänsä kodin ja jossa sillä on hyvä olla. Mutta en pystynyt sitä sille tarjoamaan ja poru meinaa päästä :'(
Laitan myöhemmin pari kuvaa Joresta tänne :)
Toivotaan että uusi hyvä koti löytyy rakkaalleemme<3
.JPG)
Muuten vanhus on mitä ihanin. Tippa tulee linssiin kun tätä kirjoitan, se on nytkin kuin osa perhettä. Mutta vaihtoehtoja ei ole, täytyy ajatella myös Ania.
Ehkä Jore sitten jää kyseiselle naiselle loppu elämäkseen tai joutuu etsimään uuden kodin, jossa ei ole lapsia, on omakoti/rivitalo, eikä uros koiraa, narttu sopii. Paljon on asioita joita vanhuksessa ei voi enää muuttaa. Se ei kyllä osaa edes peruskäskyjä, jopa EI tuotti sille ongelmia. Mutta tänne käsky onnistui ja koira pysyi komiasti vapaana, vaikka meille sanottiin että se karkailee. Jore vai? Se pysyi ihan kinttujemme kupeessa, Ani toisin paineli kauempana :)
Mutta parempi Jorelle, emme sitä voi pitää jos se ei sopeudu kerrostalo elämään. Emme viitsisi nyt heti häätöjä ottaa. Mutta harmittaa niin pirusti! Olisin niin tahtonut että Jore saa meiltä loppu elämänsä kodin ja jossa sillä on hyvä olla. Mutta en pystynyt sitä sille tarjoamaan ja poru meinaa päästä :'(
Laitan myöhemmin pari kuvaa Joresta tänne :)
Toivotaan että uusi hyvä koti löytyy rakkaalleemme<3
.JPG)
keskiviikko 1. lokakuuta 2008
Pinseri herra Jore
Tänään tuossa 16 maissa lähdemme hakemaan meille toista pinskua :) Se on leikattu 8-vuotias uros, se annetaan pois. Joten Tero sitten näpsäkkänä poikana ehdotti että otetaan Anin seuraks. Idea oli hyvä, mutta ensin piti miettiä.
Äidinkään mielestä idea ei ollut paha, joten eikun soittelemaan.
Siinä sitten kävi niin että monet olivat soitelleet, mutta meille se tulee :D Nainen sanoi että parempi jos talossa olisi narttu kuin uros, syystäkin. Jore ei kuulemma tykkää yhtään muista uroksista.
Sovimme myös että Jore on ensin 2viikon koe ajalla, jos se sopeudukkaan meille. Väkisinkään on ihan turha pitää. Naisen mielestä idea oli hyvä, mutta hän koko sydämmestään toivoo että Jore viihtyy. Niin mekin :)
Se on ruskea väriltään ja aivan kuin Ani :D Korvat repsottavat täsmälleen samallalailla. Heh heh :) Pistelen huomenna tai illalla lisää kun Jore kotiutuu meille :)
Äidinkään mielestä idea ei ollut paha, joten eikun soittelemaan.
Siinä sitten kävi niin että monet olivat soitelleet, mutta meille se tulee :D Nainen sanoi että parempi jos talossa olisi narttu kuin uros, syystäkin. Jore ei kuulemma tykkää yhtään muista uroksista.
Sovimme myös että Jore on ensin 2viikon koe ajalla, jos se sopeudukkaan meille. Väkisinkään on ihan turha pitää. Naisen mielestä idea oli hyvä, mutta hän koko sydämmestään toivoo että Jore viihtyy. Niin mekin :)
Se on ruskea väriltään ja aivan kuin Ani :D Korvat repsottavat täsmälleen samallalailla. Heh heh :) Pistelen huomenna tai illalla lisää kun Jore kotiutuu meille :)
lauantai 27. syyskuuta 2008
Vipinää montuilla
Tänään olimme jälleen montuilla juoksuttamassa koiria, mutta kolmen sijasta koiria olikin neljä :D Ani, Mimmi, Cora ja Amigo. Voitte uskoa sitä vauhtia, mitä pienet edellä sitä isot perässä, eli tässä tarkoitetaan Mimmiä, joka oli porukan suurin :) Mutta eipä tanskandoggi pieni rotukaan ole, verrattuna noihin kääpiöpinsereihin :DD Mutta hyvin sujui, Mimmi vaan ei aina ymmärtänyt kokoaan ja pienet jyrättiin komeasti!
Ani ainakin oli aivan innoissaan, siellä juostiin ja painittiin millon kenenkin kanssa. Valinnan varaa kun oli, sekä väri ja koko vaihtoehtoja :D
Puolitoista tuntia koirat karasivat mäkiä ylös, alas sekä pieniä spurtteja silloin tällöin. Kaivettiin kuoppia, sekä noudettiin keppiä.
Hyvää teki koirille päästä purkaamaan viikolla kerättyä energiaa. Nukkuvat ainakin hyvin, tai oikeastaan nukkuvatkin jo :)
Ilma oli kauniin syksyinen, pieni tuulenvire hieman viilensi ilmaa, mutta ei häiritsevästi. Onneksi ei tullut vettä, vaikka koko päiväksi oli luvattu sadetta. Kiitämme ilmaa :D
Serkkuni Pyry pelästyi Mimmiä, syy siihen oli Mimmin kuolainen pusu. Voi kun söpöä<3 Mimmi vaan yritti olla ystävällinen uudelle tulokkaalle. Mutta Pyry pelästyi ja päästi pari kyyneltä. Mimmi oli ihmeissään, eihän sentään noin pelottava ole. Vaan maailman suloisin tanskis<33
Ani ainakin oli aivan innoissaan, siellä juostiin ja painittiin millon kenenkin kanssa. Valinnan varaa kun oli, sekä väri ja koko vaihtoehtoja :D
Puolitoista tuntia koirat karasivat mäkiä ylös, alas sekä pieniä spurtteja silloin tällöin. Kaivettiin kuoppia, sekä noudettiin keppiä.
Hyvää teki koirille päästä purkaamaan viikolla kerättyä energiaa. Nukkuvat ainakin hyvin, tai oikeastaan nukkuvatkin jo :)
Ilma oli kauniin syksyinen, pieni tuulenvire hieman viilensi ilmaa, mutta ei häiritsevästi. Onneksi ei tullut vettä, vaikka koko päiväksi oli luvattu sadetta. Kiitämme ilmaa :D
Serkkuni Pyry pelästyi Mimmiä, syy siihen oli Mimmin kuolainen pusu. Voi kun söpöä<3 Mimmi vaan yritti olla ystävällinen uudelle tulokkaalle. Mutta Pyry pelästyi ja päästi pari kyyneltä. Mimmi oli ihmeissään, eihän sentään noin pelottava ole. Vaan maailman suloisin tanskis<33
keskiviikko 24. syyskuuta 2008
Elämää
En ole oikeastaan kerinnyt kauheasti kirjoittamaan, koska mitään järkevää ja mainitsemisen arvoista ei ole tapahtunut. Paitsi että me oltiin eilen Annan ja Teron kanssa metsässä kävelemässä, mukanamme oli Ani ja labbis Piitu. Ne tulivat oikein hyvin toimeen keskenään, paitsi Piitua ei oikeastaan kiinnostanut Ani lainkaan :D Meiän neitimme kun yritti kovasti leikkiä Piitun kanssa, mutta toinen vaan oli kiinnostunut metsän antimista.
Mutta muuten sitä tylsää elämää, tylsää :D Siis hyvää elämää, missä nyt vaan ei ole tapahtunut mitään jännää tai kiinnostavaa. Käymme ihan tuttuun tapaan lenkeillä, sekä teippaamme Anin korvia, ne kun tuntuvat vaan repsottavan suuntaan jos toiseen!
Mutta yritän kirjoittaa mahdollisimman pian :)
Mutta muuten sitä tylsää elämää, tylsää :D Siis hyvää elämää, missä nyt vaan ei ole tapahtunut mitään jännää tai kiinnostavaa. Käymme ihan tuttuun tapaan lenkeillä, sekä teippaamme Anin korvia, ne kun tuntuvat vaan repsottavan suuntaan jos toiseen!
Mutta yritän kirjoittaa mahdollisimman pian :)
maanantai 15. syyskuuta 2008
Mökillä
Pitkästä aikaa menimme mökille rentoutumaan. Ani oli aivan innoissaan, siellä se karasi pitkin poikin pihaa Coran kanssa. Amigo nukkui tyytyväisenä sisällä peittojen alla, kylmän arka poika :D
Lauantai aamulla kun päästettiin koirat ulos aamulenkille, oli maa aivan kostea ja ilma oli ihan jäätävä. Ani sitten näppärä neitina ponkaisi vaihdilla ojaan ja siitä sitten suoraan perunapellolle karaamaan! Voitte uskoa että neiti oli aivan mutainen, mutta tyytyväinen itseensä :P
Ei uskoisi Anista, tyttö on muutenkin niin hienohelma ettei sateellakaan mieluusti ulos tule, saati jos on kuraista. Kaipa se tuumi, että nyt kun ei olla kaupungilla voi vähän asuvalintaa muokata mökkimäisemmäksi :D Ja siinä se onnistui täysin!
Lauantai yöllä kun mökin lämmössä vietimme iltaa leffoja katsellen, meni sähköt. Oli täysin pimeetä, eteensä ei nähny, kanssa olijoista ei mitään tietoo ja koirat ravasivat ties missä! En tiedä kävelikö joku koirista seinään päi, kun vaan kopsaus kuului :D
Koko viikonlopun koirat pitivät piha vahtia, jos tien vieressä käveli ihminen. Alkoi sellanen haukku ja ulvonta, et voi luoja! Jopa meiän arkajalka Ani osoitti vartiokoiran elkeitä mökillä :D Niskavillat pystyssä se räksytti aidan vieressä, voi sitä :)
Todellakin teki mökki reissu terää, koiratkin saivat nauttia vapaudesta. Vaikkakin ilmat olivat hieman viileitä, se ei koirien menoa haitannut. Lämmin siinä juostessa tuli.. :D
Lauantai aamulla kun päästettiin koirat ulos aamulenkille, oli maa aivan kostea ja ilma oli ihan jäätävä. Ani sitten näppärä neitina ponkaisi vaihdilla ojaan ja siitä sitten suoraan perunapellolle karaamaan! Voitte uskoa että neiti oli aivan mutainen, mutta tyytyväinen itseensä :P
Ei uskoisi Anista, tyttö on muutenkin niin hienohelma ettei sateellakaan mieluusti ulos tule, saati jos on kuraista. Kaipa se tuumi, että nyt kun ei olla kaupungilla voi vähän asuvalintaa muokata mökkimäisemmäksi :D Ja siinä se onnistui täysin!
Lauantai yöllä kun mökin lämmössä vietimme iltaa leffoja katsellen, meni sähköt. Oli täysin pimeetä, eteensä ei nähny, kanssa olijoista ei mitään tietoo ja koirat ravasivat ties missä! En tiedä kävelikö joku koirista seinään päi, kun vaan kopsaus kuului :D
Koko viikonlopun koirat pitivät piha vahtia, jos tien vieressä käveli ihminen. Alkoi sellanen haukku ja ulvonta, et voi luoja! Jopa meiän arkajalka Ani osoitti vartiokoiran elkeitä mökillä :D Niskavillat pystyssä se räksytti aidan vieressä, voi sitä :)
Todellakin teki mökki reissu terää, koiratkin saivat nauttia vapaudesta. Vaikkakin ilmat olivat hieman viileitä, se ei koirien menoa haitannut. Lämmin siinä juostessa tuli.. :D
maanantai 8. syyskuuta 2008
Teipatut korvat
Olen meittinyt pitkän aikaa, että alanko teippaamaan Anin korvia, jotta ne asettuisivat oikein. Harkitsin ja pähkäilin. Kyselin jopa Petsiestä yhdeltä Dorikselta hyviä teippaus tapoja. Ja todella hyviä neuvoja sainkin :)
Teippaamaan en olisi edes ruvennut, mutta Anin korvissa, tai taitos kohdissa oli mustelmat. Joten ajattelin että parempi teipata oikeaan asentoon.
Siinä sitten perjantaina apteekkiin hakemaan Bepanthenia ja teippiä.
Ani ei pahemmin reagoinut teippeihin korvissa, tosin ensimmäisella kerralla se rapsutti ja puristeli päätään, mutta loppujen lopuksi ei se edes huomannut niitä. Ja todella kiltisti antoi laittaa ja ottaa pois. Koiran naaman ilmekkin muuttui kun korvat asettuivat normaaliin asentoon :) Nyt ainakin sitten joka viikonloppu teipit korviin ja viikoilla vain hieromme.
Paras tapa teippaamiseen on mielestäni se uimakypärä-malli, eli korvien päihin teipit ja sitten sidotaan päät leuan alle kiinni. Ani näytti hieman hönöltä kun ei korvat enää rehottaneet sivuilla, vaan olivat tiukasti pään myötäiset :DD
Mustelmatkin sieltä korvista ovat jo hieman haalistuneet. Mutta ihmettelin suuresti sitä, että noin nopeasti korvat asettuivat oikeaan asentoon ja sekin teippien ansiosta! Olen tyytyväinen Anin korviin olivat ne millain hyvänsä, mutta parempi näin :)
Teippaamaan en olisi edes ruvennut, mutta Anin korvissa, tai taitos kohdissa oli mustelmat. Joten ajattelin että parempi teipata oikeaan asentoon.
Siinä sitten perjantaina apteekkiin hakemaan Bepanthenia ja teippiä.
Ani ei pahemmin reagoinut teippeihin korvissa, tosin ensimmäisella kerralla se rapsutti ja puristeli päätään, mutta loppujen lopuksi ei se edes huomannut niitä. Ja todella kiltisti antoi laittaa ja ottaa pois. Koiran naaman ilmekkin muuttui kun korvat asettuivat normaaliin asentoon :) Nyt ainakin sitten joka viikonloppu teipit korviin ja viikoilla vain hieromme.
Paras tapa teippaamiseen on mielestäni se uimakypärä-malli, eli korvien päihin teipit ja sitten sidotaan päät leuan alle kiinni. Ani näytti hieman hönöltä kun ei korvat enää rehottaneet sivuilla, vaan olivat tiukasti pään myötäiset :DD
Mustelmatkin sieltä korvista ovat jo hieman haalistuneet. Mutta ihmettelin suuresti sitä, että noin nopeasti korvat asettuivat oikeaan asentoon ja sekin teippien ansiosta! Olen tyytyväinen Anin korviin olivat ne millain hyvänsä, mutta parempi näin :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)